Omasta pikku pihasta innostuneena päätin jo talvella, että jotain hyötykasveja täytyy laittaa tulemaan kesällä. Niinpä jo hyvissä ajoin hankin siemeniä. Seisoin kaupan siemenhyllyn edessä onnesta soikeana ja valitsin "vielä yhden pussin". Pienestä palstasta onkin jo kesällä korjattu pinaatti, salaatti ja retiisit, sipuli ei kovin hyvin menestynyt. Monivuotiset mansikat taitavat tehdä satoa vasta ensi vuonna. Yrtit käytettiin pääosin tuoreena, loput kuivasin. Penkissä kasvavat kuitenkin edelleen porkkanat ja palsternakat. Tänään kävin harventamassa porkkanarivejä, ja kas, varsin suloisia (ja erittäin makoisia!) pikkuporkkanoita sieltä nousi. Ehkä ne vielä vähän pulskistuvat ja kasvavat pituutta, kun jaksaa hetken odottaa.
Ihana luumupuu oli pihallamme jo valmiiksi, joten kasvattamisesta en voi ottaa "kunniaa". Puun luumut ovat juuri sopivasti vähän kirpeitä, mutta enimmäkseen makeita, ja hedelmiä on paljon! Mutta nopeasti ne katoavat parempiin suihin, meillä kun koko perhe pitää luumuista.
Kirsikka- ja amppelitomaatit olen itse siemenestä kasvattanut. Maaliskuussa laitoin siemenet itämään ja kaikki taimet olivat hurjan elinvoimaisia. Monta kymmentä tainta oli vähän liikaa omiksi tarpeiksi, joten niistä riitti jaettavaa ystäville ja sukulaisillekin. Satoa tulee jäljelle jääneistä yksilöistä varsin paljon ja makeita herkkuja ovat nämäkin.
Myös paprikaa ja chilejä laitoin siemenestä maaliskuussa. Itäminen onnistui paremmin kuin hyvin näilläkin. Olkkari olikin varsinainen kasvihuone. Siispä ystävät ja sukulaiset saivat osansa myös tulisemmista kavereista. Olin kyllä ihan äimänä, kun kaikki kasvit pärjäsivät niin hyvin ilman mitään lisävalaistusta tai lannoitteita. Ja vielä tekivät kaikki hedelmääkin. Kuvien paprikasta ja alemmasta chilistä kylläkin huomaa, että ehkä jokin lannoite olisi ollut paikallaan, sen verran kelmeiksi ovat lehdet käyneet. Vielä ei olla päästy chilejä ja paprikoita maistelemaan, mutta kyllä se sadonkorjuu kohta koittaa, vähän punaisempia vaan saavat olla. Haaveena on mm. itse kasvatetuista tomaateista ja chileistä tehty paholaisen hillo..Näiden kasvatuskokemusten perusteella voin sanoa, että laitan viljelmät pystyyn seuraavanakin vuonna. Ainakin tomaattia, porkkanaa, yrttejä ja paprikoita/chilejä täytyy laittaa tulemaan.
Löytyykös teiltä kasvatuskokemuksia? Joko sato on korjattu? Entäpä maailmalle lähteneet taimeni?
Oo voi hitsi, mikä viherpeukalo. Mun amppeli kuivui ja yksi ruukkukasvi alkoi kasvaa pientä sientä mullastaan, että tän kasviprojektit ei oo yhtä onnistuneet. T. Armonkallion kalmapeukalo
VastaaPoistaArmonkallion kalmapeukalo: Oi voi! Mutta ei pidä lannistua :) Esimerkiksi, silloin keväällä kun alottelin kasviprojektejani, mansikansiemenet veti homeeseen, mutta kaivoin sieltä ne jotka eivät olleen valkoisen nöyhdän alla. Ja pelastetut lähtivät itämään kaikesta huolimatta. Eikä mullakaan kaikki onnistunut, juuri tapoin basilikani (oikein elinvoimaisen), sekä persiljani, pöh. Näistä vastoinkäymisistä vaan ei tule kirjoitettua, enemmän pitäisi, sillä sattuuhan niitä kaikille. Pistänkin korvan taa.
VastaaPoistaMitä tulee ruukkukasviisi, mullan voi aina vaihtaa, tai sitten vaan iloitsee pienestä sienestä, sekin voi olla ihan mainio ;)
Meilläkin on kolme chiliä kasvamassa kovaa vauhtia :D
VastaaPoistaOnko se niin, että ne on ensin vihreitä ja sitten punastuvat?
Entä voiko niitä siirtä uuteen, isompaan purkkiin nyt, kun kasvattavat satoa? Saat olla meidän chilikummi kun kerta alkukasvattajakin olit :)
Mai: Jee, satoa! Ja mieluusti olen chilikummi :) Juu, ensin ovat chilit vihreitä ja sitten punastuvat, joskin prosessi on varsin yllättävä ja mielenkiintoinen. Vähän lajikkeesta riippuen meillä punastuivat kovin epätasaisesti ja näyttivät ensin jopa vähän kellastuneilta/ruskeilta/epämääräisen värisiltä, kunnes sitten kuitenkin muuttuivat pikkuhiljaa kirkkaanpunaisiksi kauttaaltaan. Ehdin jo luulla, että jotenkin menivät pilalle, mutta hyvältä nyt näyttävät. Hedelmät voi kuitenkin kaiketi korjata vihreinäkin (voinee siis käyttää silloin vihreinä, en tiedä punastuvatko, jos eivät ole puskassa kiinni), mutta itse en ainakaan ole raaskinut. Kuvissa olevat chilit ovat eri lajiketta kuin teidän, mutta on meillä niitä samojakin ja suunnilleen näillä havainnoilla mennään niidenkin kanssa.
VastaaPoistaEn nyt muista minkä/mitkä laijikkeet teille annoinkaan, mutta: Mikäli lajikkeen hedelmä on sellainen suippo ja sileä (cayenne long slim), se on siemenpussin mukaan voimakas, jos taas hedelmä on vähän kiemura ja röpelöinen (lombardo), se on pussin mukaan mieto, mutta maukas ja voidaan korjata halutun kypsinä (eli näitä ainakin voi käyttää vihreinäkin). Lombardosta oli jo eräällä toisella jatkokasvattajalla kokemusta, että on erittäin mieto. En ole nimittäin vielä itsekään päässyt noita lajikkeita maistamaan, niin saapa nähdä. Toivotaan, että pikkuisen edes olisi potkua :)
Luulisin (ei todellakaan varma tieto), että kasvin voi varovasti vaihtaa isompaan purkkiin, kunhan ei rupea multia varsinaisesti vaihtamaan ja juuria sorkkimaan. Lisää vaan tarvittavan määrän uutta multaa ympärille, kun kerta on isompi purkkikin. Varsinainen multien vaihtaminen kannattanee tehdä vasta joskus talvella/kevällä (tämäkään ei varma tieto, mutta tod.näk.), kuten monille huonekasveillekin. Ehkä näistä jotain apua on, toivottavasti! Meikäläinen kun on tässä homma ihan noviisi itsekin :) Sadonkorjuuta odotellessa!
Hih, mä sain toissaviikolla mitä hurmaavimman kirjeen, joka sisälsi yhden chilin! Chilin ja paprikan kesäsijaisvanhemmat ovat kasvattaneet taimia rakkaudella ja sadonkorjuu on vihdoin alkanut! Jee!
VastaaPoistaSeiska: Hihii :D Mahtavaa postia sait. Toivottavasti sato on runsas tai ainakin maukas!
VastaaPoista