Mustikka-appelsiini-juustoruudut

Tässä sitten sitä juustopiirakkaakin. Taas reseptissä nimellä bars. Mutta uskokaa vaan, piirakkaa tämä on. Yllätyin, että appelsiini ja mustikka sopivat näin hyvin yhteen. Mukava teen kaveri.

Käytin pakastemustikoita, jolloin kokoon keitetystä mustikka-appelsiinimehuliemestä jäi todella liemi, sillä mustikat olivat väistämättä vetisempiä kuin tuoreet. Lisäksi käsillä ei ollut amerikkalaisten paljon käyttämää maissitärkkelystä, joten käytin perunajauhoja, olisi ehkä voinut laittaa vähän enemmän. Nestemäisyys ei kuitenkaan haitannut oikeastaan missään. Kuviotu pinta onkin nestemäisen mustikkaliemen mahdollistama.

Vadelma-sitruunaruudut

Raikas piirakka, jossa kondensoidun maitotiivisteen makeutta taittaa kivasti vadelma ja sitruuna. Kerrankin tällainen koostumukseltaan juustokakkumainen piirakka ilman sitä juustoa (vaikka tykkään kyllä juustokakusta/piirakastakin). Amerikassa kutsuvat tällaisia leivonnaisia nimellä bar, tanko/patukka, mutta mielestäni kyseessä on kyllä ihan rehellisesti piirakka. Kulttuurieroja :) Ohje löytyypi täältä. Sanoinko muuten jo, että ohje on tosi helppo :D

Synttärikortti

Tällaisen syntymäpäiväkortin tein isälleni. Kyllä miehelle on sitten vaikeampi tehdä kortti kuin naiselle, täytyy se tässä tunnustaa. Lopputulos oli kuitenkin mielestäni aika onnistunut. Hillitty, mutta kuitenkin tekijänsä ja toisaalta myös saajansa näköinen. Taustapahvi ja musta niini lienevät Tiimarista. Musta pahvi on jostakin pakkauksesta. Onnea-tekstin kirjoitin kullanvärisellä lyijykynällä, vaikkei väri oikein kuvassa näy (livenä kylläkin). Kynä on ostettu mielestäni jostakin kirjakaupasta, ehkä Akateemisesta.

Kortin kaverina lahjaksi meni kakkupalloja.

Pizzamuffinit

Suolaista hyvää! Mahtava kekkeriherkku niin aikuisten kuin lasten juhliin! Tosin voi kyllä tehdä ihan ilman juhliakin, kuten itse tein. Ohje täältä. Superhelppo ja nopea juttu. Itse skippasin ohjeen sienet ja oliivit. Omat täytteeni olivat muistaakseni aurajuusto, pepperoni x 2 = makkara ja mieto chili. Nautittiin näitä salsakastikkeeseen dipattuina, nam nam!

Kakku vai tikkari?

Eiku kakkutikkari! Kaikkea ne Ameriikassa keksivät :)

Postaustoiveissa toivottiin ompeluksia, joita viimeksi tulikin, ja sitten seuraavaksi toivottiin sisustusnikkarointia. Sellaista ei kuitenkaan valitettavasti ole varastossa, joten tällä haavaa saatte herkkuja, tässä tapauksessa eräänlaista nikkarointia sekin.

TasteSpottingia on kiittäminen siitä, että löysin kakkutikkari-idean. Sieltä ensimmäisen kerran ne bongasin ja ihastuin tyystin, houkuttelevia maku- ja mallivaihtoehtojakin löytyi vaikka millä mitalla. Pitkään olin tikkareiden tekoa suunnitellut, en vaan ollut saanut aikaiseksi. Kun sain kuulla, että ystäväni Mai oli myös haaveillut jo jonkin aikaa kakkutikkareiden väkästelystä, aloimme yhdessä tuumasta toimeen. Aikamoista askartelua se olikin!

Perhostikkari:

banaanikakku rommivoikreemillä

kuorrutteena talous- ja maitosuklaa

koristeena keltaisella elintarvikevärillä värjättystä sokerimassasta tehty perhonen,

sekä syötävä kultapöly

Kakkutikkareita varten tarvitaan kakkupohja. Meillä oli käytössämme Main leipoma red velvet-kakku, sekä leipomani ihan tavallinen sokerikakkupohja ja banaanilla höystetty sokerikakkupohja (taikinaan lisätty ihan vaan muussattu banaani). Kakkupohjan lisäksi tarvitaan jonkinlainen kuorrute, meillä oli käytössämme voikreemikuorrutteita, makuina vanilja ja minttu (Mai) sekä Baileys-suklaa ja rommi (minä). Tikkareiden kuorrutteeksi tarvitaan sulatettua suklaata ja haluttuja koristeita. Lisäksi tarvitaan tikkarin tikkuja/konvehtivuokia.

Tähtitikkari:

sokerikakku Baileys-suklaavoikreemillä

kuorrutteena sinisellä elintarvikevärillä (geeli!) värjätty valkosuklaa

koristeena sokerimassasta tehdyt tähdet

Pinkki perhonen:

red velvet-kakku vaniljavoikreemillä

kuorrutteena taloussuklaa

koristeena punaisella elintarvikevärillä värjätystä sokerimassasta tehty perhonen,

sekä syötävät koristehelmet (kiinnitetty taloussuklaalla)

Teimme täytteet varsin summanmutikassa, mutta perusvoikreemiin tarvitaan huoneenlämpöistä voita ja tomusokeria (esimerkkimäärät isohkoon satsiin: 125g voita ja 2 dl tomusokeria). Suklaan maun saa kaakaojauheesta, Baileyskreemissä käytin likööriä, rommissa rommiaromia, mintun maun saa aikaan piparminttuaromilla, vanilja-aromilla vaniljan maun jne. Mielikuvitus on tässä rajana! Ainakin itse tein kuorrutetta vähän liikaa, joten kannattaa alottaa pienestä määrästä. Kuorrutteen koostumuksen on hyvä olla levittyvää, muttei liian löysää. Kannattaa mieluummin jättää kreemi vaikka vähän tönköksi kuin liian löysäksi, jos ei ole varma.

Sitten hommiin:

• Murustele kakkupohja ja sekoita muruset kuorrutten kanssa niin, että kakkumassaa on helppo muotoilla. Pyörittele massasta palloja. Anna jähmettyä jääkaapissa jonkin aikaa.
• Sulata suklaa vesihauteessa. Ota tikkarin tikku ja tee sillä reikä kakkupalloon, kasta tikku sulaan suklaaseen ja laita tikku palloon paikoilleen. Anna jähmettyä hetki.
• Pyöräytä pallo tikusta kiinni pitämällä sulassa suklaassa. Laita tikku palloineen päivineen kuivumaan, mielellään pystyasentoon. Tässä ovat kukka-asetelmissa käytettävät oasis-sienet hyviä!
• Tee haluamasi lisäkoristelut.
• Jos sinulla ei ole tarvittavia tikkuja, tee niin kuin me teimme kun tikut loppuivat. Pyöräytä kakkupallot lusikkaa/haarukkaa/hammastikkuja apuna käyttäen suklaassa ja aseta ne leivinpaperin päälle kuivumaan tai suoraan konvehtivuokiin.

Sydänpallot:

banaanikakku rommivoikreemillä

kuorrutteena talous- ja maitosuklaa

koristeena punaisella elintarvikevärillä värjätystä sokerimassasta tehdyt sydämet,

syötävä kultapöly ja Fazerin Tutti Frutti Crush

• Tadaa, herkku on valmis! Ihastele ja nauti!

Ovat (taas) melkoisen makeita, mutta hauskoja, kauniita ja herkullisia. Makuvaihtoehtojakin voi helposti tehdä monta samasta kakkupohjasta, kun vaihtelee voikreemin makua. Joko tekee mieli askarrella?

Kankaiset kannet

Hullaannuin vallan kun kirpparilta löytyi Riihimäkipurkkeja kohtuuhintaan. Sitten sain niitä vielä lisää äidiltä ja anopilta, mahtavaa! (Riihimäki- tai ilvespurkit ovat siis jo toimintansa lopettaneen lasitehtaan, Riihimäen Lasin valmistamia hyvälaatuisia lasisipurkkeja. Purkkeja on eri kokoisia, mutta usein juuri kuvassakin olevia isoja purkkeja löytyy helpoimmin. Tunnuksena purkeissa on ilves tai apila, myös RIIHIMÄKI-teksti saattaa löytyä.) Osa purkeista tuli heti käyttöön, osa vielä odottelee loppusijoitustaan.

Perheessämme syödään päivittäin puuroa ja hiutalerasiat ovat käytännön syistä kokoa ajan esillä. Harmistuin rumiin ja epäkäytännöllisiin pahvipakkauksiin, Riihimäkipurkit toivat vastauksen. Hiutaleita mahtuu purkkiin reilusti, niitä on mukava ottaa, ja nyt myös näkee milloin tarvitaan täydennystä. Kannet kuitenkin purkeista puuttuivat. Koska hiutaleet eivät tarvitse tiivistä suojaa säilyäkseen, tein purkkeihin kannet kankaasta. Näin hiutaleet ovat mm. pölyltä suojassa ja saipahan keittiökin kaunistusta.

Leikkasin kansia varten halkaisijaltaan  n. 10 cm purkin suuaukon halkaisijaa reilummat ympyrät. Huolittelin ympyröiden reunat, tein käänteet ja pujottelin käänteisiin kuminauhat hakaneulaa apuna käyttäen. Ompelin kuminauhojen päät yhteen, ja siinä kannet sitten olivatkin. Ensimmäistä kokeilukantta varten olin leikannut liian pienen ympyrän eikä se riittänyt kunnolla näihin isoihin purkkeihin. Pienempään purkkiin se kuitenkin sopi, avot - kansi sokeripurkille. Kivasti mielestäni kyllä onnistuivat, oikein ilahdun aina puuroa laittaessani :)

Tumma kangas valkoisilla "pampuloilla" on Ikeasta, muut kankaat ovat kierrätyskamaa vanhoista lakanoista ja tyynyliinoista. Kuminauha oli jostain vanhoista verkkareista pelastettu. Kannatti säästää!

Nigellan pannukakut

Aikaa sitten katselin Nigella Lawsonin kokkiohjelmaa ja nämä "pannukakut" jäivät muistin sopukoihin, vaikken ohjetta silloin muistiin kirjoittanutkaan. Internetin ihmeellisestä maailmasta resepti kuitenkin löytyi, täältä.

Vähän jännitti, että mahtaako olla omaan makuun, mutta tykkäsinkin. Lettunen on kuin kuohkea räiskäle tai räiskälemäinen pannukakku, jotenkin hieman erikoinen kyllä. Englannissa ja "rapakon toisella puolen" näitä kaiketi syövät enemmänkin esimerkiksi aamupalana. Oheen voikin sitten laittaa mitä mielii. Itse vatkasin lettusen kaveriksi Flora vispiä ja juoksevaa hunajaa (kun vaahterasiirappia en tähän hätään ostanut). Hyvin toimi. Nopeampaa ja helpompaa kuin räiskäleiden paistaminen muuten!

Mistäpä haluaisitte seuraavaksi lukea? Leivonnasta, askartelusta, keramiikasta, ompeluksista? Laittakaa kommenttia ja toivokaa! Juttuja on paljon valmiina, jopa kuvattuna siis, teksti vain puuttuu. Ai ai kirjoituslaiskuutta.. Nyt tsemppaan taas ja laitan juttuja tulemaan (ensisijaisesti toiveiden mukaan tietysti), pysykäähän valppaina!