Hiljaiseloa..

..mutta oikeastaan vain blogissa. Kuukausi tässä vierähti touhuillessa yhtä sun toista. Monenlaista raporttia tulossa lähiaikoina!

Mustikka-appelsiini-juustoruudut

Tässä sitten sitä juustopiirakkaakin. Taas reseptissä nimellä bars. Mutta uskokaa vaan, piirakkaa tämä on. Yllätyin, että appelsiini ja mustikka sopivat näin hyvin yhteen. Mukava teen kaveri.

Käytin pakastemustikoita, jolloin kokoon keitetystä mustikka-appelsiinimehuliemestä jäi todella liemi, sillä mustikat olivat väistämättä vetisempiä kuin tuoreet. Lisäksi käsillä ei ollut amerikkalaisten paljon käyttämää maissitärkkelystä, joten käytin perunajauhoja, olisi ehkä voinut laittaa vähän enemmän. Nestemäisyys ei kuitenkaan haitannut oikeastaan missään. Kuviotu pinta onkin nestemäisen mustikkaliemen mahdollistama.

Vadelma-sitruunaruudut

Raikas piirakka, jossa kondensoidun maitotiivisteen makeutta taittaa kivasti vadelma ja sitruuna. Kerrankin tällainen koostumukseltaan juustokakkumainen piirakka ilman sitä juustoa (vaikka tykkään kyllä juustokakusta/piirakastakin). Amerikassa kutsuvat tällaisia leivonnaisia nimellä bar, tanko/patukka, mutta mielestäni kyseessä on kyllä ihan rehellisesti piirakka. Kulttuurieroja :) Ohje löytyypi täältä. Sanoinko muuten jo, että ohje on tosi helppo :D

Synttärikortti

Tällaisen syntymäpäiväkortin tein isälleni. Kyllä miehelle on sitten vaikeampi tehdä kortti kuin naiselle, täytyy se tässä tunnustaa. Lopputulos oli kuitenkin mielestäni aika onnistunut. Hillitty, mutta kuitenkin tekijänsä ja toisaalta myös saajansa näköinen. Taustapahvi ja musta niini lienevät Tiimarista. Musta pahvi on jostakin pakkauksesta. Onnea-tekstin kirjoitin kullanvärisellä lyijykynällä, vaikkei väri oikein kuvassa näy (livenä kylläkin). Kynä on ostettu mielestäni jostakin kirjakaupasta, ehkä Akateemisesta.

Kortin kaverina lahjaksi meni kakkupalloja.

Pizzamuffinit

Suolaista hyvää! Mahtava kekkeriherkku niin aikuisten kuin lasten juhliin! Tosin voi kyllä tehdä ihan ilman juhliakin, kuten itse tein. Ohje täältä. Superhelppo ja nopea juttu. Itse skippasin ohjeen sienet ja oliivit. Omat täytteeni olivat muistaakseni aurajuusto, pepperoni x 2 = makkara ja mieto chili. Nautittiin näitä salsakastikkeeseen dipattuina, nam nam!

Kakku vai tikkari?

Eiku kakkutikkari! Kaikkea ne Ameriikassa keksivät :)

Postaustoiveissa toivottiin ompeluksia, joita viimeksi tulikin, ja sitten seuraavaksi toivottiin sisustusnikkarointia. Sellaista ei kuitenkaan valitettavasti ole varastossa, joten tällä haavaa saatte herkkuja, tässä tapauksessa eräänlaista nikkarointia sekin.

TasteSpottingia on kiittäminen siitä, että löysin kakkutikkari-idean. Sieltä ensimmäisen kerran ne bongasin ja ihastuin tyystin, houkuttelevia maku- ja mallivaihtoehtojakin löytyi vaikka millä mitalla. Pitkään olin tikkareiden tekoa suunnitellut, en vaan ollut saanut aikaiseksi. Kun sain kuulla, että ystäväni Mai oli myös haaveillut jo jonkin aikaa kakkutikkareiden väkästelystä, aloimme yhdessä tuumasta toimeen. Aikamoista askartelua se olikin!

Perhostikkari:

banaanikakku rommivoikreemillä

kuorrutteena talous- ja maitosuklaa

koristeena keltaisella elintarvikevärillä värjättystä sokerimassasta tehty perhonen,

sekä syötävä kultapöly

Kakkutikkareita varten tarvitaan kakkupohja. Meillä oli käytössämme Main leipoma red velvet-kakku, sekä leipomani ihan tavallinen sokerikakkupohja ja banaanilla höystetty sokerikakkupohja (taikinaan lisätty ihan vaan muussattu banaani). Kakkupohjan lisäksi tarvitaan jonkinlainen kuorrute, meillä oli käytössämme voikreemikuorrutteita, makuina vanilja ja minttu (Mai) sekä Baileys-suklaa ja rommi (minä). Tikkareiden kuorrutteeksi tarvitaan sulatettua suklaata ja haluttuja koristeita. Lisäksi tarvitaan tikkarin tikkuja/konvehtivuokia.

Tähtitikkari:

sokerikakku Baileys-suklaavoikreemillä

kuorrutteena sinisellä elintarvikevärillä (geeli!) värjätty valkosuklaa

koristeena sokerimassasta tehdyt tähdet

Pinkki perhonen:

red velvet-kakku vaniljavoikreemillä

kuorrutteena taloussuklaa

koristeena punaisella elintarvikevärillä värjätystä sokerimassasta tehty perhonen,

sekä syötävät koristehelmet (kiinnitetty taloussuklaalla)

Teimme täytteet varsin summanmutikassa, mutta perusvoikreemiin tarvitaan huoneenlämpöistä voita ja tomusokeria (esimerkkimäärät isohkoon satsiin: 125g voita ja 2 dl tomusokeria). Suklaan maun saa kaakaojauheesta, Baileyskreemissä käytin likööriä, rommissa rommiaromia, mintun maun saa aikaan piparminttuaromilla, vanilja-aromilla vaniljan maun jne. Mielikuvitus on tässä rajana! Ainakin itse tein kuorrutetta vähän liikaa, joten kannattaa alottaa pienestä määrästä. Kuorrutteen koostumuksen on hyvä olla levittyvää, muttei liian löysää. Kannattaa mieluummin jättää kreemi vaikka vähän tönköksi kuin liian löysäksi, jos ei ole varma.

Sitten hommiin:

• Murustele kakkupohja ja sekoita muruset kuorrutten kanssa niin, että kakkumassaa on helppo muotoilla. Pyörittele massasta palloja. Anna jähmettyä jääkaapissa jonkin aikaa.
• Sulata suklaa vesihauteessa. Ota tikkarin tikku ja tee sillä reikä kakkupalloon, kasta tikku sulaan suklaaseen ja laita tikku palloon paikoilleen. Anna jähmettyä hetki.
• Pyöräytä pallo tikusta kiinni pitämällä sulassa suklaassa. Laita tikku palloineen päivineen kuivumaan, mielellään pystyasentoon. Tässä ovat kukka-asetelmissa käytettävät oasis-sienet hyviä!
• Tee haluamasi lisäkoristelut.
• Jos sinulla ei ole tarvittavia tikkuja, tee niin kuin me teimme kun tikut loppuivat. Pyöräytä kakkupallot lusikkaa/haarukkaa/hammastikkuja apuna käyttäen suklaassa ja aseta ne leivinpaperin päälle kuivumaan tai suoraan konvehtivuokiin.

Sydänpallot:

banaanikakku rommivoikreemillä

kuorrutteena talous- ja maitosuklaa

koristeena punaisella elintarvikevärillä värjätystä sokerimassasta tehdyt sydämet,

syötävä kultapöly ja Fazerin Tutti Frutti Crush

• Tadaa, herkku on valmis! Ihastele ja nauti!

Ovat (taas) melkoisen makeita, mutta hauskoja, kauniita ja herkullisia. Makuvaihtoehtojakin voi helposti tehdä monta samasta kakkupohjasta, kun vaihtelee voikreemin makua. Joko tekee mieli askarrella?

Kankaiset kannet

Hullaannuin vallan kun kirpparilta löytyi Riihimäkipurkkeja kohtuuhintaan. Sitten sain niitä vielä lisää äidiltä ja anopilta, mahtavaa! (Riihimäki- tai ilvespurkit ovat siis jo toimintansa lopettaneen lasitehtaan, Riihimäen Lasin valmistamia hyvälaatuisia lasisipurkkeja. Purkkeja on eri kokoisia, mutta usein juuri kuvassakin olevia isoja purkkeja löytyy helpoimmin. Tunnuksena purkeissa on ilves tai apila, myös RIIHIMÄKI-teksti saattaa löytyä.) Osa purkeista tuli heti käyttöön, osa vielä odottelee loppusijoitustaan.

Perheessämme syödään päivittäin puuroa ja hiutalerasiat ovat käytännön syistä kokoa ajan esillä. Harmistuin rumiin ja epäkäytännöllisiin pahvipakkauksiin, Riihimäkipurkit toivat vastauksen. Hiutaleita mahtuu purkkiin reilusti, niitä on mukava ottaa, ja nyt myös näkee milloin tarvitaan täydennystä. Kannet kuitenkin purkeista puuttuivat. Koska hiutaleet eivät tarvitse tiivistä suojaa säilyäkseen, tein purkkeihin kannet kankaasta. Näin hiutaleet ovat mm. pölyltä suojassa ja saipahan keittiökin kaunistusta.

Leikkasin kansia varten halkaisijaltaan  n. 10 cm purkin suuaukon halkaisijaa reilummat ympyrät. Huolittelin ympyröiden reunat, tein käänteet ja pujottelin käänteisiin kuminauhat hakaneulaa apuna käyttäen. Ompelin kuminauhojen päät yhteen, ja siinä kannet sitten olivatkin. Ensimmäistä kokeilukantta varten olin leikannut liian pienen ympyrän eikä se riittänyt kunnolla näihin isoihin purkkeihin. Pienempään purkkiin se kuitenkin sopi, avot - kansi sokeripurkille. Kivasti mielestäni kyllä onnistuivat, oikein ilahdun aina puuroa laittaessani :)

Tumma kangas valkoisilla "pampuloilla" on Ikeasta, muut kankaat ovat kierrätyskamaa vanhoista lakanoista ja tyynyliinoista. Kuminauha oli jostain vanhoista verkkareista pelastettu. Kannatti säästää!

Nigellan pannukakut

Aikaa sitten katselin Nigella Lawsonin kokkiohjelmaa ja nämä "pannukakut" jäivät muistin sopukoihin, vaikken ohjetta silloin muistiin kirjoittanutkaan. Internetin ihmeellisestä maailmasta resepti kuitenkin löytyi, täältä.

Vähän jännitti, että mahtaako olla omaan makuun, mutta tykkäsinkin. Lettunen on kuin kuohkea räiskäle tai räiskälemäinen pannukakku, jotenkin hieman erikoinen kyllä. Englannissa ja "rapakon toisella puolen" näitä kaiketi syövät enemmänkin esimerkiksi aamupalana. Oheen voikin sitten laittaa mitä mielii. Itse vatkasin lettusen kaveriksi Flora vispiä ja juoksevaa hunajaa (kun vaahterasiirappia en tähän hätään ostanut). Hyvin toimi. Nopeampaa ja helpompaa kuin räiskäleiden paistaminen muuten!

Mistäpä haluaisitte seuraavaksi lukea? Leivonnasta, askartelusta, keramiikasta, ompeluksista? Laittakaa kommenttia ja toivokaa! Juttuja on paljon valmiina, jopa kuvattuna siis, teksti vain puuttuu. Ai ai kirjoituslaiskuutta.. Nyt tsemppaan taas ja laitan juttuja tulemaan (ensisijaisesti toiveiden mukaan tietysti), pysykäähän valppaina!

Coca-Cola kuppikakut

Coca-Colaa kuppikakuissa? Pakkohan sitä oli testata. Näistä tuli melkoisia järkäleitä (hieman nyrkkiä isompia, ohos!). Puolikas kuppikakku oli jo enemmän kuin tarpeeksi, vaikka hyvää olikin. Virheeni oli, että täytin vuoat aivan liian täyteen. Taikina oli tosi kohoavaista ja leviävää. Jos siis mielit tehdä näitä herkkuja, malta laittaa taikinaa kahden kolmasosan sijasta vain puoleen väliin vuokaa, tai jopa vähän alle. Ohje (englanniksi) täällä.

Lopputuloksesta on sanottava, että kuppikakut olivat todella suklaisia, kuohkeita ja täyteläisiä samalla kertaa. Vähän kuten kahviloissa, mutta maultaan parempia. Coca-Cola ei juurikaan maistu, itse maistoin sen koska tiesin leivonnaisen sitä sisältävän. Täytyy jatkossa kokeilla vaaleita kuppikakkuja esimerkiksi sitruunalimulla. Myös näitä teen todennäköisesti toistekin. Kokeilemisen arvoinen juttu!

"Tää on tää kun suvi loppuu.

Tää on tää kun syksy saa. ... Tää on tää kun puutarhoissa omput oottaa ottajaa."

Jepjep. Tässä meidän koko omenasato tänä syksynä. Voi sentään sanoa omput monikossa. Ja ovathan ne suloiset :)

Laulun "Tytöt on kaunistuneet" sanat Pauli Hanhiniemi.

SLY 15: Arvontavoitto!

Tämä juttu olikin kokonaan unohtunut. Osallistuin Salaisen Leivontaystävän kierrokselle 15. Paketeista saaduilla aineksilla leivotuista tuotoksista sai kustakin yhden arvan leivonta-aiheisten palkintojen arvontaan. Olin ahkera ja arpoja kertyikin jonkin verran. Ahkeruus palkittiin ja voitin voiton:

Arpaonni ei yleensä minua suosi, joten voitto oli jo siksi erittäin mieluisa. Mutta olipahan kiva sisältökin: viehättävä tiskirätti ja kaksi sievää muottia: perhonen ja porkkana. Täytyy varmaan ryhtyä keksitalkoisiin.. Kiitos vielä SLY 15 kierroksen emolle ringistä ja onnettarelle voitosta!

Omasta maasta (ja puusta)

Omasta pikku pihasta innostuneena päätin jo talvella, että jotain hyötykasveja täytyy laittaa tulemaan kesällä. Niinpä jo hyvissä ajoin hankin siemeniä. Seisoin kaupan siemenhyllyn edessä onnesta soikeana ja valitsin "vielä yhden pussin". Pienestä palstasta onkin jo kesällä korjattu pinaatti, salaatti ja retiisit, sipuli ei kovin hyvin menestynyt. Monivuotiset mansikat taitavat tehdä satoa vasta ensi vuonna. Yrtit käytettiin pääosin tuoreena, loput kuivasin. Penkissä kasvavat kuitenkin edelleen porkkanat ja palsternakat. Tänään kävin harventamassa porkkanarivejä, ja kas, varsin suloisia (ja erittäin makoisia!) pikkuporkkanoita sieltä nousi. Ehkä ne vielä vähän pulskistuvat ja kasvavat pituutta, kun jaksaa hetken odottaa.

Ihana luumupuu oli pihallamme jo valmiiksi, joten kasvattamisesta en voi ottaa "kunniaa". Puun luumut ovat juuri sopivasti vähän kirpeitä, mutta enimmäkseen makeita, ja hedelmiä on paljon! Mutta nopeasti ne katoavat parempiin suihin, meillä kun koko perhe pitää luumuista.

Kirsikka- ja amppelitomaatit olen itse siemenestä kasvattanut. Maaliskuussa laitoin siemenet itämään ja kaikki taimet olivat hurjan elinvoimaisia. Monta kymmentä tainta oli vähän liikaa omiksi tarpeiksi, joten niistä riitti jaettavaa ystäville ja sukulaisillekin. Satoa tulee jäljelle jääneistä yksilöistä varsin paljon ja makeita herkkuja ovat nämäkin.

Myös paprikaa ja chilejä laitoin siemenestä maaliskuussa. Itäminen onnistui paremmin kuin hyvin näilläkin. Olkkari olikin varsinainen kasvihuone. Siispä ystävät ja sukulaiset saivat osansa myös tulisemmista kavereista. Olin kyllä ihan äimänä, kun kaikki kasvit pärjäsivät niin hyvin ilman mitään lisävalaistusta tai lannoitteita. Ja vielä tekivät kaikki hedelmääkin. Kuvien paprikasta ja alemmasta chilistä kylläkin huomaa, että ehkä jokin lannoite olisi ollut paikallaan, sen verran kelmeiksi ovat lehdet käyneet. Vielä ei olla päästy chilejä ja paprikoita maistelemaan, mutta kyllä se sadonkorjuu kohta koittaa, vähän punaisempia vaan saavat olla. Haaveena on mm. itse kasvatetuista tomaateista ja chileistä tehty paholaisen hillo..

Näiden kasvatuskokemusten perusteella voin sanoa, että laitan viljelmät pystyyn seuraavanakin vuonna. Ainakin tomaattia, porkkanaa, yrttejä ja paprikoita/chilejä täytyy laittaa tulemaan.

Löytyykös teiltä kasvatuskokemuksia? Joko sato on korjattu? Entäpä maailmalle lähteneet taimeni?

Keraamisia koruja osa 2 & Kauas pilvet karkaavat.. osa 3

Nimittäin keraamiset pilvikorvakorut! Taivuttelin ohuesta peltilevyn suikaleesta pilvimuotin. Näin syntyi koko joukko pilviä :) Turkoosit ja siniset pilvet ovat lasitettuja, valkoiset pilvet lasittamattomia. Neljästä pilvestä sataa: kahdessa on metallilenkeillä kiinnitetyt lasiset pisarahelmet (turkoosi ja savunharmaa), kahdessa pisara on metallinen (liimattu pilveen, ei siis liiku kuten lasihelmet). Pilvien taakse olen liimannut epoksiliimalla (eli kaksikomponenttiliimalla, tosi kestävällä tavaralla) nappikorvakorupohjat. Nämä ovat muun muassa siitä kivoja koruja, että varioinnin mahdollisuuksia on paljon. Saatan käynnistää pienen tehtaan..

Alla olevasta kuvassta näette korvakorun kokoluokan. Pilvinenkin päivä voi olla kaunis, eikös? :)

Helmet ja metallipisarat olen tilannut helmiä ja korun osia myyvistä nettikaupoista, en vaan nyt muista mistä. Metallilenkit ja korvakorupohjat ovat Sinellistä.

Sotisopa suureen ruokasotaan..

Tein meidän pikku suursyömärille ruokalapun. Kaavan otin äitiyspakkauksessa tulleesta Finlaysonin ruokalapusta. Vahakankainen ruokalappu on kyllä loistava, pyyhkäisy kostealla ja taas on puhdasta! Kankaan löysin jostain käsityömateriaalieni kätköistä. Se on ostettu Lontoosta jokunen vuosi sitten. Siitä oli tarkoitus tulla kukkaro minulle, mutta nyt se tuli mielestäni paljon sopivampaan käyttöön. Tosin kyllä lopusta kankaasta saa aikaiseksi vielä useita pussukoitakin.

Totuus ruokasodasta on toistaiseksi kuitenkin se, ettei se ole kovin kummoinen sota. Järeämpää varustusta tarvitaan vasta jonkin ajan päästä, kun poika alkaa syödä enemmän itse. Pikkuhiljaa...

Kiinnitys hoituu tarranauhoilla. Kankaan kuosi sopii tyyliltään ja väreiltään mainiosti vanhaan syöttötuoliin :)

Kauas pilvet karkaavat.. osa 2: Vain taivas rajana

En ole kummoinenkaan valokuvaaja, enkä edes kovin kiinnostunut kuvaamisesta, mutta pilvistä räpsisin kuvia joka käänteessä. Tässä vähän pilvien "elämää" eräänä heinäkuisena iltana. Kuvat ovat noin kahden tunnin ajalta. Ihmeellistä ja lumoavaa, miten nopeasti taivasmaisemat muuttuvat. Valitettavasti kesäillan ja pilvien leikin tunnelmaa ei koskaan pysty täysin "säilömään". Siinä on jotakin haikeaa, vai mitä?

Hääkortti serkulle

Serkkuni meni naimisiin ja äitini pyysi tekemään kortin joka olisi yhteinen perheeltämme. Hääkutsusta pääteltyjä teemavärejä (tumma punainen, kulta, valkoinen) käyttäen tein tällaisen kortin:

Täytyy tunnustaa, että jotakin kortista mielestäni jäi uupumaan, en vaan keksi millään mikä se jokin olisi. Ehkä kokovalkoinen satiininauha ylimmäksi, punaisen pahvin päälle voisi olla se.. Joka tapauksessa, tällaisena  kortti hääparille annettiin ja hyvin se täytti tehtävänsä :)

Kortin tummanpunainen pahvi kartonkivihosta (United Office). Kultainen paperi Sinellistä, samoin kuin strassit (kultaiset ja punaiset, huomioi kirjainten välissä oleva punainen strassi on tietysti sydän) ja kirjainten valkoiset puolihelmet. Nauhat ja haaraniitit (glitter- ja samettihaaraniitti) ovat Tiimarista.

Serkkuni oli kaunis morsian ja häät olivat viehättävät ja tunnelmalliset. Vielä paljon onnea ja kaikkea hyvää tuoreelle avioparille!

Nerd allert: "pikku-ukkoja"

Tässä aikaa sitten lupaamani nörttipostaus. Mieheni ja muutamat ystäväni pelaavat sotastrategiapeliä nimeltä Warhammer. Peli tapahtuu suurella pelipöydällä, johon sotajoukot asetetaan. Sotajoukot koostuvat pienistä, pääsääntöisesti 3-6 cm korkeista figuureista (ihmisen koko pelissä on 2,8 cm). Näitä pikku-ukkoja on sotatantereella yleensä paljon, armeijasta ja pelattavasta pistemäärästä riippuen esimerkiksi 50-150 figuuria. Hyvän ystäväni Savageörkit tarvitsivat riveihinsä kuuden "peikon" yksikön. Suunnittelimme yhdessä, millaisia petoja örkkishamaani kutsuisi taisteluun villistä viidakosta. Minä muotoilin ja rakensin ukot, ystäväni maalasi ne, samoin kuin maisemoi ja maalasi ukkojen pleksiset alustat. Nämä tekemäni figuurit ovat n. 4-5 cm korkeita.

Tässä figuurit ovat liikuttelualustan päällä yksikkönä kuten peliä pelattaessa.

Samat kaverit erillään.

Ja lähikuvia:

"Kivimies"

materiaalit:

superloni

rautalanka

miniatyyrivaha (Milliput, kalloissa)

tehdasvalmisteiset miniatyyrilehdet, metallia

muovikoriste (alustassa)

miniatyyrimaalit

ruohonukka

yleisliima (Eri Keeper)

pikaliima

"Luukasa"

materiaalit:

muovikiekko (runkona)

miniatyyrivaha (Milliput, Green Stuff)

rautalanka

muutamia tehdasvalmisteisia figuurin osia (edessä alhaalla)

miniatyyrimaalit

pikaliima

ruohonukka

"Elävä patsas"

materiaalit:

miniatyyrivaha (patsas)

tehdasvalmisteisia figuurin osia (hämähäkin jalat, örkin käsi ja kirves, örkin kallo)

pikaliima

muovikoriste (alustassa)

miniatyyrimaalit

ruohonukka

"Puumies"

materiaalit:

rautalanka (runko)

miniatyyrivaha (Milliput)

lanka

tehdasvalmisteinen figuurin osa (etummaisessa "kädessä")

pikaliima

miniatyyrimaalit

ruohonukka

"Ruokomies"

materiaalit:

rautalanka

yleisliima (Eri Keeper)

miniatyyrivaha (Milliput, naamarissa)

tehdasvalmisteisia figuurin osia (oksat alustassa)

pikaliima

miniatyyrimaalit

ruohonukka

"Toteemipuu"

materiaalit:

rautalanka

miniatyyrivaha (Milliput)

miniatyyrimaalit

pikaliima

ruohonukka

kaarnan pala (örkin kivi)

örkkishamaani on tehdasvalmisteinen

Projekti oli melkoista nykertämistä ja näpräystä, mutta juuri siksi se olikin niin mieluinen. Rautalankaa tuli muutamat illat väänneltyä ja miniatyyrivahan muotoilu hammastikulla ja hammaslääkärin piikityökalulla tuli varsin tutuksi :) Yhteistyö ystävän kanssa oli myös antoisaa ja vähän jännääkin. Molemmilla kun on niin selkeät visiot siitä mitä lopputulokseksi halutaan. Hyvin yhteistyö kuitenkin sujui ja työn tulos miellyttää kumpaakin. Kiitos V, että pyysit minut mukaan tähän villiin hankkeeseen! Uusia yhteisprojekteja odotellessa..

Vanha kortti

Tässä yksi vanha kortti, ajalta ennen blogin syntyä. Tuttu malli on kuitenkin ollut käytössä jo tuolloin. Tämä olikin yksi ensimmäisistä tätä mallia.

Taustana tavallinen valkoinen, vähän kiiltävä pahvi. Turkoosi paperi on Kynästä ja Paperista. Kukkien paperi on akvarellimaalauksesta skannattu ja tulostettu akvarellipaperi. Valkoinen nauha Tiimarista, puolihelmet Sinellistä. Tämän kortin kulmat on pyöristetty vielä käsin, kulmaleikkuri tuli kuvioihin vasta hiljattain.

Halloumi-yrttisämpylä"kakku"

Keksimästäni nimihirviöstä huolimatta melkoinen herkku. Halloumi & Herb Cheese Rolls löytyi TasteSpottingin kautta. (Olen ihan koukussa kyseiseen sivustoon. Joka päivä löytyy uusia ihania reseptejä, joita on pakko kokeilla. Oi voi.. ;)

Kyseessä on siis vaaleat, yrtillä ja juustoilla täytetyt "aamiassämpylät". Parasta on tuo kakun muotoon leipominen, limpusta voi sitten repiä itselleen palan, yksittäisen sämpylän. Hieman täytyy nähdä "ylimääräistä" vaivaa, mutta lopputulos on mielestäni kaunis ja hauska.

Seuraavanakin päivänä sämpylä oli mehevää herkkua, kun sen lämmitti mikrossa.

Ohjeessa käytetään maitojauhetta, itse korvasin taikinaan tulevan veden maidolla, jolloin jätin maitojauheen pois ja hyvin toimi. En myöskään omista monitoimikonetta, joten vaivasin taikinan käsin. Se onnistuu kyllä, mutta täytyy kyllä on aika kärsivällinen ja vähän ruista ranteessa :) Lisäksi ohjeessa olevan timjamin sijasta käytin basilikaa. Kokeilemisen arvoinen ohje!

Perhosvaikutus

Olen ihastellut ystäväni perhosen mallista paperileikkuria jo jonkin aikaa. Vihdoin sain hankituksi sellaisen myös itse. Täytyihän sitä päästä heti käyttämään. Äidin syntymäpäivä osui sopivasti kohdalle, joten äidin luokse liihotteli perhosaiheinen kortti ja kirjanmerkki.

Kortin sininen ja harmaa pahvi kartonkivihosta (United Office). Kultainen paperi perhosissa Sinellistä. Kultainen strassi, perhosleikkuri ja levein nauha Tiimarista. Ohuet nauhat puseroista.

Kirjanmerkissä käytin samoja pahveja, nauhoja, paperia ja leikkuria kuin kortissakin. Myös pieni perhosleikkuri on Tiimarista. Päällystin kirjanmerkin kontaktimuovilla, kestää vähän paremmin kulutusta. Kirjanmerkki on taitettu kaksinkertaiseksi ja sisäpuolelle molemmille puolille on kiinitetty palat magneettilevyä, sivu jää magneettien väliin ja pysyy mukavasti kiinni vaikka kirja jostain syystä putoaisi, aukeasti tms. Tässä käytin Hobby Pointista ostamaani magneettilevyä, jota on helppo leikata saksilla. Levyssä on myös valmiiksi liima taustalla, joten kiinnittäminenkin hoituu helposti.

Kauas pilvet karkaavat.. osa 1: pilvikulhot

Paljastan yhden ainaisen ihasteluni kohteen: pilvet. Tiedän että usein pilvet tietävät huonoa säätä, mutta itse pidän niitä jotenkin romanttisina ja tarunhohtoisina. Jokin niissä kiehtoo. Olenkin inspiroitunut pilvistä tällä hetkellä oikein erityisesti ja käyttänyt niitä aiheena monissa jutuissa hiljattain. Pilviaiheisia postauksia siis luvassa enemmänkin.

Tässä yksi kouluprojekti, keramiikan kurssilta jälleen. Kivitavaravalusavesta valmistamani pilvikulhot:

Ihastuin valamiseen oikein urakalla, ja tulosta syntyi. Omaan käyttöön valmistui vihreä-valkoisia, sinivalkoisia ja turkoosi-valkoisia pilviä. Kuvissä näkyvät kulhot koristavat äitini julhapöytää. (Vadelmavaahdon resepti mahdollisesti luvassa myöhemmin :) Äidin kulhot tein kiitokseksi kurssille osallistumisen mahdollistaneesta lapsenhoidosta. Kiitos vielä, äiti!

Tarkoitus on tehdä kulhoja vielä lisää, myyjäisiin ja lahjoiksi. Kokeilussa on kivitavaravalusaven lisäksi posliinivalusavea, mutta ainakin toistaiseksi posliinivalusavi vaikuttaa varsin haastavalta materiaalilta. Saa nähdä kuinka käy, pitäkää peukkuja!

Kauniit kuvat ovat äitini ottamat. Kiitos!

Smoothie

Kesä on muun muassa siksi ihanaa aikaa, että kotimaisia marjoja saa tuoreina. Yleensä marjat katoavat sellaisenaan "tuulen suojaan", koska niin ne ovat mielestäni parhaimmillaan, mutta toisinaan raaskin käyttää niitä leivonnaisissa tai muissa herkuissa. Tällä kertaa vuorossa oli smoothie. Supersimppeli. Ja ah niin makoisa :) Ihana aamu-, väli- tai iltapala!

Smoothie
Tarvitaan:

• tuoreita marjoja/hedelmiä makusi mukaan (itse käytin tällä kertaa mansikoita), toki myös pakastemarjat kelpaavat mainiosti
• turkkilaista jogurttia
• kaurahiutaleita/-leseitä
• juoksevaa hunajaa
• (maitoa "ohentajaksi" tarvittaessa)
• (jäämurskaa, kesällä ihan kunkku)

Smoothieta tehdessäni katson aineksien määrän aina silmämääräisesti. Marjojen ja hedelmien osuus on suunnilleen sama kuin jogurtin. Kaurahiutaleita menee vajaa desi/annos, hunajaa alle ruokalusikallinen/annos. Kokeilemalla selviää parhaat suhteet.

Laita ainesosat kannuun ja surauta sauvasekoittimella tasaiseksi (tehosekoitin/monitoimikonekin toimii tietty, jos omistat sellaisen). Maista seosta, lisää maitoa tai muita aineita tarvittaessa. Nauti heti.

Vinkki! Voit myös käyttää hedelmänä pakastettua banaania. Jää ja hedelmä samassa paketissa! Pakastetun, soseutetun banaanin koostumus on myös mukavan täyteläinen, silloin ohuempikin jogurtti toimii hyvin.

Miltäköhän maistuisi smoothiejäätelö/-jäädyke..?

Keraamisia koruja osa 1: perhoset

Olin opintoihin liittyvällä keramiikan kurssilla ja innostuin kurssilla monestakin asiasta (näistä lisää myöhemmin). Yksi kiinnostuksen kohde on paperiposliinisavi. Posliinisavi on aika hankalaa muotoilla, mutta kauliminen onnistuu varsin kivuttomasti. Tästä innostuneena tein monenlaisia litteitä juttuja (näistäkin enemmän myöhemmin). Tässä esittelen kuitenkin jo keraamiset, posliiniset korvakorut sekä riipuksen.

Kuvan perhoset liihottelivat jo uudelle omistajalleen, siskolleni. Näitä kuitenkin teen varmasti lisää (ihan myyjäisiäkin ajatellen), ovat mielestäni sen verran viehkeitä. Mitä kuvioita tai hahmoja Sinä haluaisit omiin koruihisi?

Hääkortti tilauksesta

Anopilta uusi korttitilaus :) Hääkorttia tarvittiin tällä kertaa. Itse hääparia en tunne, mutta häiden värimaailma on kuulemma hopea ja vaaleanpunainen. Tämän tiedon perusteella sitten kortin väkästelin. 

Löytyy sieltä tutut pyöristetyt kulmat ja puolihelmillä tehdyt nimikirjaimet, mutta nauhaviidakko onkin uusi idea, itselleni ainakin. Tästä kortista tuli neliön mallinen, tuntuu että korttini ovat joko neliön tai pitkän vaakasuuntaisen suorakaiteen muotoisia. Täytyy ehkä laajentaa repertuaaria seuraavissa korteissa..

Materiaaleista hopeinen pohjapahvi, valkoiset puolihelmet ja pinkit pisaranmalliset strassit Sinellistä, kuten myös kulmaleikkuri. Pinkki ristikkonauha Mummin peruja, ohut rusetillinen nauha paidasta talteen otettu, muut nauhat Tiimarista. Reunojen kuviopaperi on ostettu Papruksesta. Tätä muuten en ole tajunnut aiemmin sanoakaan, mutta kaiken kiinnittää Bilteman kaksipuolinen teippi! Suosittelen lämpimästi, liiman kanssa tuhraaminen jää historiaan!