Sisustusta osa 3: "Hymypatsaat"

Pienenä harmittelin kun en saanut hymytyttöpatsasta. Se oli jotenkin niin kaunis ja suloinen. Ja arvokkaan näköinen, oikea veistos! Ja sitä ei voinut eikä voi vieläkään saada mistään muualta kuin koulusta. Nykyään en enää ole pahoillani, tällä temperamentilla ja itsepäisyydellä patsaan saaminen olisi osoittanut luokkatovereilta huonoa arvostelukykyä :) Patsaat taitavat toisinaan myös aiheuttaa melkoista närää vanhempien  ja oppilaiden keskuudessa. Lisäksi kouluilla tuntuu olevan mm. jakotiheydessä eri käytäntöjä, idea on hyvä mutta toteutus ontuu, harmillista.

Kaikesta tästä huolimatta kuitenkin pidän itse veistoksista, ne ovat kerrassaan viehättävät. Siksi halusin eräässä opiskelutehtävässä tehdä ne omalla tavallani. Muotoilin alkuperäisiä patsaita mukailevat päät vahasta, kuitenkin sillä erotuksella, etteivät minun muokkaamani kaverit näytä aivan yhtä seesteisiltä kuin originaalit. Tein päistä silikonimuotit. Veistokseni ovat kipsiä, kuten alkuperäisetkin. Tällaisen tunnustuksen olisin saattanut saadakin ala-asteella, mutten ehkä olisi silloin osannut arvostaa..

Hehee, luulitkos jo, että nuo olivat ne veistokset? Ei hätää, ne ovat veistosten muotit. Saanen esitellä: Itsepäisyystyttö ja Keppostelupoika

Nämä tyypit koristavat kirjahyllyämme. Kovin moni kyläilijä ei edes noteeraa näitä, ja jotkut erheellisesti luulevat meitä hymypatsaiden saajiksi, mutta ne jotka katsovat tarkemmin ovat yleensä varsin hämmästyneitä :) Jos tiedät jonkun joka ansaitsee Itsepäisyystytön tai Keppostelupojan, tai haluat sellaisen kenties itsellesi, älä epäröi ottaa yhteyttä: kadentaikoja[a]gmail.com